Kuka olen

Moikka. Mä oon 17-vuotias Moona, Etelä-Suomesta. Tää on mun tunnevihko. Täällä mä avaudun kaikesta mitä mun mielen päällä on. 

Mä rakastan keltaista, pitsaa, ystäviä, kummilapsiani, pinkkiä, perhettä, sukua, Taivaan Isää, musiikkia, kynttilöitä, koiria, haleja, melankoliaa ja Maiju Voutilaista.

Mä sairastan jotain mielenterveysjuttuja. Mulla on ainakin yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Mä oon tällä hetkellä suljetulla osastolla, niin sanotulla hullujen huoneella. Voi sen kauniimminkin sanoa, vaikka Nuorten psykiatrinen osasto. Kysyin mun psykologilta tutkimusten jälkeen, että mistä tää kaikki johtuu. "Elämästä", se vastasi. Niimpä. En halua uhriutua tai leikkiä marttyyria, en halua sääliä tai erilaista huomiota, mutta mä olen kieltämättä kokenut elämässä tosi paljon. Syöpä, perheenjäsenen onnettomuus ja aivovamma, toisen perheenjäsenen tapaturma, sairastuminen CFS:sään, kolmi-neljävuotinen "talviuni", jolloin yritin suorittaa kasi- ja ysiluokat itsenäisesti. Onnistuin, melkein ysin keskiarvolla. En vaan kai jaksanut enää, paloin loppuun ja sairastuin mielenterveysongelmiin. Nyt on 7.1.2017, pääsen ehkä osastolta himaan tammikuun vikana päivänä. Helmikuussa aloittaisin koulun, se jännittää ja pelottaa, samalla se on tosi siistiä. Käyn siis lukiota. 

Nyt oon liian finaalissa et kykenisin miettimään velvollisuuksiani, osastolla saa tietyllä tapaa levätä elämältä. Sitä mää tarviin. Sit saa taas jatkaa taistelua ihan uusin voimin, tiiän sen, koska oon ollut osastolla ennenkin. Ne voimat ei vaan oo riittänyt kovin pitkälle, mutta ainakin yli kuoleman.